Ero palestiinalaisten ja israelilaisten elämän välillä on helppo huomata. Kyse ei ole ainoastaan ulkoisista puitteista vaan myös mentaliteetista. Siinä missä ensimmäisten Israelissa viettämieni kuukausien aikana paikalliset tuntuivat äänekkäiltä ja hämmästyttävän suoran tuttavallisilta, se on pientä verrattuna Jerikossa, Nablusissa ja Ramallahissa koettuun. Samalla romuttui käsitys Tel Avivista kaupunkina, joka on ”crazy and noisy”. Kiihkeys ja tunteellisuus saavat todellakin uuden merkityksen Länsirannan jälkeen; Israel tuntuu Euroopalta, ei Lähi-idältä. Kommenteistani huomaa, että vierasta on siis koettu - olen määritellyt ympäröivän ”lasieni” kautta erilaiseksi, vieraaksi. Väitöskirjani teema ”toiseus” ja sen tulkinta näyttävät siis kuuluvan maailmaani myös arjessa, ei vain tutkimuksessa.
Jos minä koin Länsirannan elon toiseksi, sama oli paikallisten vinkkeli minuun. Hiuksia peittämätön, vaalea, sinisilmäinen kulkija ei ole tyypillinen näky Nablusin kaduilla. Vieraan kohtaamisesta oli siis todellakin kyse, mutta oikein miellyttävällä tavalla - sanoisin kohtaamista nimittäin tutustumiseksi. Kunnioittava käytös ja avoin mieli uuden kohtaamisessa ovat erinomainen lähtökohta osapuolten välillä. Tätä koin ja tätä toivon vieläkin enemmän niin tänne maailman laidalle kuin muuallekin – tutustuminen vieraaseen vähentää ennakkoluuloja ja on väylä rauhalliseen, sopuisaan yhteiseloon sekä toisen ymmärtämiseen! Shalom!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti