Purim - railakkaan iloinen naamiaisjuhla

Olen innolla odotellut näkeväni juutalaisten juhlia. Hanuka tuli koettua joulukuun loppupuolella ja seuraavaksi vuorossa oli Purim, 10.3. Vaikka Suomessakin varsinainen juhlinta tapahtuu yleensä aattona, edelleen jotenkin yllätyn Israelissa, kun juhlinta alkaa auringon laskettua eli päivän ennen varsinaista juhlapäivää. No, tiedän kyllä hyvin, että juutalaiset katsovat päivän alkavan ja päättyvän auringon laskuun, mutta silti tapa onnistuu vielä hämmentämään. Purim –juhlinta käynnistyi siis täyteen vauhtiinsa 9.3. auringon laskettua, ja jatkui rauhallisemmin 10.3. Meno Tel Avivin kaduilla, varsinkin Purim-juhlinnan keskuspaikassa eli Florentin kadulla muistutti pitkälti Suomen vappua. Iloisia, juhlivia ja tanssivia ihmisiä sekä koko kaupunki on enempi vähempi sekaisin ja sykkeessä. Pupukorvia ja cowboy-hattuja vilahteli siellä täällä sekä viini virtasi – aivan kuten perinne edellyttää.
Naamiaisasut kuuluvat olennaisena osana Purimin juhlintaan, aivan kuten hienoinen liiallinen alkoholin nauttiminen. Molemmat korostavat juhlan perimmäisiä syitä. Purim-juhlan aikana muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonesta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota heidät. Tapahtumat on kuvattu Vanhan testamentin Esterin kirjassa. Vainoihin liittyen, naamiaisasut korostavat henkilöllisyyden piilottamista ja humalassa olo sitä iloa, mitä vainojen loppuminen sai aikaan. Purim on itse asiassa vuoden ainoa päivä, jolloin Talmud kehottaa juutalaisia juomaan niin paljon, ettei pysty erottamaan "kirottua Hamania" "siunatusta Mordokaista". Mordokai oli Esterin lisäksi niitä, jotka saivat juutalaisten vainot loppumaan.

Vanhan Testamentin Esterin kirjan lukeminen synagogassa kuuluu olennaisesti purimin juhlintaan. Koska Esterin kirja käskee juutalaisten "pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille" purimina, onkin purimin aikana tapa lähettää ystäville leivonnaisia, varsinkin hedelmillä, unikonsiemenillä tai suklaalla täytettyjä kolmikulmaisia ”homentasheneita” eli ”Hamanin taskuja”. Lisäksi lahjoitetaan yleisesti rahaa hyväntekeväisyyteen. Purimina ilonpito on sallittua myös synagogassa. Joka kerta kun Haman tai joku hänen kymmenestä pojastaan mainitaan, seurakunta pitää meteliä räikillä, tömistämällä tai pöytää hakkaamalla. Esterin ja Mordokain nimiä tervehditään viheltämällä tai hurraamalla. Purimina rukouksetkin saatetaan lukea tavalla, joka ei muulloin tulisi kuuloonkaan. Saatetaan kilpailla siitä, kuka lukee rukoukset nopeimmin tai rukouksia voidaan laulaa maallisilla sävelmillä. Joissakin seurakunnissa naamiaisasuun sonnustautumattomia saatetaan ampua vesipyssyllä tai he joutuvat laulamaan laulun. Purimina kuuluu rikkoa myös joitain Tooran lakeja, joten juhlan motto ”kaikki on sallittua” kuvaa menoa erinomaisesti.
Varsinainen vapautumisen juhla siis!